Ensimmäinen osa on luettavissa täällä: https://www.kosmologia.fi/2020/04/28/kosmologia-osa-4-walter-russell-uusi-ymmarrys-maailmankaikkeudesta-osa-1/

Maailmankaikkeus on vailla substanssia. Se koostuu yksinomaan liikkeestä. Liike simuloi substanssia liikkeen vastakkaisten aaltopaineiden kautta, jotka hämäävät aistejamme näkemään substanssia siellä, missä on yksin liikettä. Aistit eivät läpäise liikkeen illuusiota eivätkä he, jotka uskovat voivansa saada tietoa tästä valtavasta illuusion maailmankaikkeudesta, edes heikosti ymmärrä tämän polarisoituneen liikkeessä olevan valon harhan epätodellisuutta, jonka he vahvasti uskovat olevan totta.

Walter Russell 1953, 20

Alkuaineet ja transmutaatio

Artikkelin ensimmäisessä osassa selvisi, että Russelin jaksollinen järjestelmä perustuu oktaaveihin, eikä aineessa itsessään ole substanssia, vaan erilainen gyroskooppinen liike saa aikaan erilaisia painetiloja, jotka vain simuloivat erilaisia elementtejä. Atomeja ei siis tulisi kuvitella kiinteinä aineen palloina, vaan renkaiden muodostamina seisovina aaltoina. (ks. kuva 1) Atomisen gyroskoopin eri tasot jakavat elementtejä tonaalisesti eri sävyihin.

Kuva 1. Liikkeen projektio luo illuusion kiinteästä aineesta. Kuva: University of Science & Philosophy / www.philosophy.org

Russelin jaksollisessa järjestelmässä vety ei olekaan ensimmäinen alkuaine, vaan se on ainoastaan näkyvän maailmankaikkeuden ensimmäinen alkuaine. Sitä ennen on kolme oktaavia avaruutta täyttäviä alkuaineita, joita ei pystytä ihmisen instrumenteillä havaitsemaan. (Russell 1953, 84.)

Eri sävyt toistuvat samassa kulmassa uudelleen jokaisessa oktaavissa ensimmäisestä yhdeksänteen. Esimerkiksi neljännen oktaavin elementti litium (+1) muuttuu viidennessä oktaavissa natriumiksi (+1) ja boori (+3) muuttuu seuraavassa oktaavissa alumiiniksi (+3). (ks. kuva 2) Siispä aallot ovat oktaavien sävyjen sähköisiä painetiloja. (Russell 1953, 19–20.)

Kuva 2. Russelin jaksollisen järjestelmän lähempi tarkastelu. Huomaa, että tässä taulukossa hiili (carbon) on edellisessä oktaavissa vety (hydrogen) ja seuraavassa oktaavissa pii (silicon). Hiili on Russelin mukaan ainoana alkuaineena saavuttanut generatiivisen maksimin ja on atomiselta rakenteeltaan täydellisen pallon muotoinen. Seuraavissa oktaaveissa elementit alkavat litistymään navoilta, kuten planeetat. Aineen gyroskooppi tarkoittaa sähköisten napojen suhdetta pyörimisnapoihin.

Hyvänä harjoituksena Russellin jaksollista järjestelmää tutkiakseen voi selvittää eri alkuaineiden yhdistelmiä ja niiden ominaisuuksia. Lähtökohtaisesti luonnossa kaikista tasapainoisimpia ja näin ollen heikoiten reagoivia aineita jalokaasujen lisäksi ovat +/- 4 aineet (vety, hiili, pii jne.), joiden gyroskooppinen kulma luonnossa on täsmälleen 90 astetta.

Voimme kuitenkin yhdistää esimerkiksi litiumia (+1) fluoriin (-1), jolloin saamme litium fluoridia, jolla on samankaltainen rakenne ja ominaisuudet kuin natriumkloridilla eli ruokasuolalla ( natrium (+1), kloori (-1)). Yhdistämällä Booria (+3) typpeen (-3), saamme boori nitriittiä, jolla on hiilenkaltainen kristallirakenne. Jos sen sijaan yhdistämme litiumia (+1) typpeen (-3), saamme litium nitraattia, joka on hapokas ja syövyttävä aine.

Tämän ansiosta alkuaineita voi Russelin mukaan muuntaa toisiksi muuntamalla niiden gyroskooppista aaltoliikettä. Russelin mukaan sotien lopettamisen jälkeen tieteen toiseksi tärkein päämäärä ihmiskunnalle on rajattoman energian tarjoaminen. Loogisin vaihtoehto maapallolla olisi rajattoman vedyn ja typen tuottaminen. (Russell 1953, 84.)

Luonnolta voi kestää miljoona vuotta muuntaa metsiä hiileksi. Hiili on moninkertaistettua typpeä, sillä typpi on hiilen kaasu. Typpeä voidaan muuntaa jatkuvasti ilmakehästä loputtomia määriä ikuisesti.

Ilmakehä koostuu vedystä ja hapesta. Happi on kahdesti poistettua hiiltä, aivan kuten typpi on kerran poistettua hiiltä. Vastaavasti vety on hiiltä yhden oktaavin alempana, mutta ei tonaalisesti poistettua. Gyroskooppisesti hiili ja vety ovat samoja, sillä niiden (gyroskooppiset) tasot ja struktuuri ovat identtiset.

Siispä vetyä voidaan muuntaa ilmakehästä loputtomia määriä muuttamalla pelkästään typen gyroskooppista kulmaa 90 asteen kulmaksi, jolla vety pyörii.

Walter Russell 1952, 84

Russell demonstroi tätä Westinghousen laboratoriossa vuoden 1927 syyskuussa muuntamalla sähkön ja kahden solenoidiparin avulla alkemiallisesti vettä vedyksi.

Teräksinen tai lasinen levy ekvaattorina, ja terässauva amplitudina säädin solenoideja​*​ suurin piirtein siihen kulmaan, missä karkeasti laskin hapen oktaavissaan kuuluvan. Improvisoin säätöaparaatin, joka mahdollistaisi minua kiinnittämään säädöt turvallisesti mihin tahansa haluamaani kulmaan.

Tämän jälkeen lisäsin muutaman kuutiosenttimetrin verran vettä tyhjään kvartsiputkeen, jossa oli elektrodit molemmissa päivässä spektrianalyysiä varten.

Lämmitin putkea sähköisessä tulipesässä, ja laitoin putken viilentymiseen asti solenoidien sisään, joiden läpi kulki sähkövirta. Ensimmäinen spektrianalyysi näytti yli 80% vetyä ja käytännössä loput olivat heliumia. Siellä oli vain vähän happea.

Walter Russell 1953, 87
Kuva 3. Tämän näköisellä laitteella Russell muutti vuonna 1927 Westinghousen laboratoriossa vettä vedyksi. Kuva: University of Science & Philosophy / www.philosophy.org

Russellin jaksollisessa järjestelmässä genero-radiatiivisen periaatteen mukaisesti ensimmäisten oktaavien aineissa generatiivinen voima on suuri, minkä vuoksi nämä alkuaineet keräävät enemmän potentiaalia kuin purkavat. Hiilessä saavutetaan generatiivinen maksimi, jonka jälkeen säteilevä vaikutus alkaa kasvamaan. Samalla alkuaineiden painetilat kasvavat miljoonakertaiseksi ensimmäisistä oktaaveista viimeisiin oktaaveihin, joissa radioaktiiviset elementit hajottavat potentiaaliaan ympäristöön yhä suuremmalla voimalla eli toisin sanoen ne ovat yhä kiihtyvään tahtiin kuolemassa. Lopusta tulee kuitenkin uusi alku ja ouroboroksen tavoin alkaa uusi sykli.

Kuva 4. Ouroboros. Vanha alkemiallinen symboli, joka kuvaa olemassaolon syklisyyttä.
Kuva 5. Yhdeksän oktaavinen universumin harppu. Kuva: University of Science & Philosophy / www.philosophy.org

Lähteet

Russell, Walter
1953 The New Concept of Universe. The University of Science & Philosophy.


  1. ​*​
    Solenoidi tarkoittaa kuparilangasta tehtyä sylinterimäistä käämiä, mitä käytetään esimerkiksi muuntajien sisällä. Russelin käyttämä solenoidi luultavasti oli kuitenkin kartion mallinen.