Ymmärrä ja kopioi luontoa

Viktor schauberger

Johdanto

Tämän artikkelin ensimmäinen osa pohjautuu Callum Coatsin teokseen Living Energies – Viktor Schauberger’s brilliant work with natural energy explained ja käsittelee lyhyesti Schaubergerin mielenkiintoista elämää. Artikkelin seuraavissa osissa tullaan käsittelemään Schaubergerin periaatteita ja niiden käytännön sovelluksia liittyen mm. energian tuotantoon, veteen ja maanviljelykseen.

Viktor Schauberger oli vuonna 1885 Itävallassa syntynyt metsänhoitaja ja luonnonfilosofi. Vastoin isänsä tahtoa hän kieltäytyi veljiensä tavoin menemästä yliopistoon, sillä katsoi sen johtavan lokeroivaan ja sulkeutuneeseen ajattelutapaan, joka olisi vastoin luonnon prosesseja. Sen sijaan Viktor seurasi äitinsä neuvoja ja alkoi nuoreksi metsänhoitajaksi. Metsänhoitajana Schauberger pystyi rauhassa havainnoimaan luonnon ilmiöitä ja energian liikkeitä ”luonnon omassa laboratoriossaan”. (Coats 2001, 3.)

Erityisesti häntä kiinnosti veden dynamiikka, ja hän kehitti muun muassa vesikourun ratkaistakseen ongelman, jolla tukkeja saataisiin kuljetettua pitkiä matkoja jokea pitkin. Schauberger havainnoi suurella mielenkiinnolla ja ihmetyksellä taimenien liikkeitä vedessä. Schauberger hämmästeli kuinka ne pystyvät pysymään kovassakin virrassa paikallaan miltei liikkumatta, mutta tarpeen vaatiessa kiihdyttivät itsensä salaman nopeasti eteenpäin. (Coats 2001, 3.)

Kuinka oli mahdollista, että tämä kala pystyi vain vähäisillä pyrstöeviensä liikkeillä pysymään niin liikkumattomana tässä valtavassa virrassa, joka sai sauvani heilumaan niin voimakkaasti, että hädin tuskin pystyin pitämään siitä kiinni?

Mitkä voimat mahdollistivat taimenen voittamaan oman painonsa niin vaivattomasti ja nopeasti, ja samalla voittamaan erityisen voimakkaan veden virtauksen paineen, joka sitä vastaan virtasi?

Viktor Schauberger

Viktor Schauberger kuuluu niihin hyvin harvoihin oman tien kulkijoihin, jotka olivat itse oppineita neroja, joita omana aikanaan ei ymmärretty, ja myöhemmät sukupolvet ovat heidät laajalti unohtaneet. Sen sijaan, että näitä uusia käytännöllisiä teorioita ja periaatteita otettaisiin mielenkiinnolla vastaan, ne koettiin uhkana vallitsevalle järjestykselle. Viktorin tapauksessa tohtori Ehrenberger oli yksi niitä väsymättömiä vastustajia, joka pyrki monilla eri keinoilla estämään Viktorin toimintaa. (Coats 2001, 7.)

Schaubergeristä tekee erityisen kiinnostavan se, että hän ei vain tehnyt yksittäisiä keksintöjä, vaan hän havainnoi luonnon toimintaa ja loi sen avulla universaaleja periaatteita. Schauberger sovelsi oivaltamiaan periaatteita lukuisiin imploosio-pohjaisiin​*​ keksintöihinsä, jotka herättivät muun muassa Natsienkin kiinnostuksen toisen maailmansodan aikana.

Viktor Schauberger esittelemässä generaattorinsa prototyyppiä.

Viktorin elämäntarina lyhyesti

Schaubergerin osaaminen tunnistettiin ensimmäistä kertaa suuremmassa määrin sen jälkeen, kun hän ratkaisi Steyrlingissä suuren metsäalueen omistavan prinssi Adolph zu Schaumburg-Lippen tukkienkuljetusongelman. Prinssi halusi tehdä rahaa puun myymisellä, mutta hänellä ei ollut kunnollista tapaa kuljettaa tukkeja. Schauberger kuitenkin osoitti pystyvänsä siirtämään tukit jokea pitkin erikoisvalmisteisten tukkikourujen avulla, jotka olivat tarkkaan määritelty säätelemään veden virtausta tavalla, joka mahdollisti tukkien vaivattoman kellumisen 30 kilometrin matkan​†​ jokea pitkin. (Coats 2001, 3–8.)

Prinssi Adolph zu Schaumburg-Lippe. wikipedia Commons.

Onnistuneen tukkikouruprojektin myötä 1920-luvulla Itävallan hallitus pyysi professori Philipp Forchheimeria perehtymään Viktorin epätavallisiin teorioihin. Vähitellen Forchheimer tuli johtopäätökseen, että Schaubergerin teorioissa oli totuutta ja vaati, että Viktor kirjaisi löydöksensä ja teoriansa ylös paperille. Forchheimerin mukaan Schaubergerin teoriat eivät olleet vain valideja, vaan lisäksi erittäin arvokkaita. Forchheimer myöhemmin myönsikin, että onneksi hän oli jo eläkkeellä, ettei hänen olisi tarvinnut nöyryyttävästi kertoa oppilailleen, että oli opettanut roskaa viimeiset 40 vuotta. Viktor muun muassa suunnitteli ja loi vesilaitteen prototyypin, jonka avulla oli tarkoitus saada aikaan laadukasta juomavettä. Schaubergerin keksinnön on täytynyt haitata joitakin korkeassa asemassa olevia, sillä poliisin toimesta laite takavarikoitiin ja tuhottiin. (Coats 2001, 5–9.)

Schaubergerin teoriat kantautuivat Adolf Hitlerinkin korviin, joka kutsui Viktorin vuonna 1938 Berliiniin vierailulle esittelemään ajatuksiaan. Hitler kertoi tutustuneensa Schaubergerin papereihin ja piti niitä erittäin kiinnostavina. Viktor esitteli ajatuksiaan puolentoista tunnin ajan Hitlerille ja hänen tieteellisenä neuvonantajanaan toimineelle professori Max Planckille. Esitelmän jälkeen Planckilta kysyttiin mielipidettä ja hänen vastauksensa oli hämmästyttävästi ”tieteellä ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa”. (Coats 2001, 5–9.)

Schaubergerin vierailu oli ilmeisesti nolannut tai uhkannut eräiden natsitiedemiesten asemaa, sillä tämän vierailun seurauksena Viktor kaapattiin samana vuonna rutiini lääkärintarkastuksen aikana mielisairaalaan. Viktorin ystävä ja tunnettu yläluokan edustaja Mada Primavesi kuitenkin lähti etsimään Viktoria, sillä hän ei ollut sovittuna aikana palannut lääkärintarkastuksesta takaisin. Primavesi kyseli ympäriinsä ja meni lopulta lääkäriklinikalle, jonne Schauberger oli mennyt tarkastukseen. Suureksi onneksi Primavesi onnistui pelastamaan Schaubergerin juuri ajoissa, sillä hän oli juuri saamassa kuolettavan pistoksen, mikä tuohon aikaan kolmannessa valtakunnassa oli rutiinitoimenpide mielisairaille. (Coats 2001, 5–9.)

Viktor jatkoi hiljaisuudessaan tutkimuksiaan lämmöstä, sähkömagnetimista sekä sentrifugaalisen ja sentripetaalisen liikkeen vastavuoroisuudesta​‡​ . Viktor näki, että imuvoimaa ja painetta on mahdollista käyttää myös voimakkaana käyttövoimana eri kulkuvälineille. Hän onnistuikin patentoimaan vuonna 1936 maailman ensimmäisen ilmaturbiinin​§​, jossa oli sentripetaalinen ”kompressori” ja rihlattu poistoputki. Schauberger kehitti konseptiaan pidemmälle ja hänen laitteensa kuvailtiin myöhemmissä patenteissa pystyvän sekä desalinoimaan merivettä että antamaan käyttövoiman sukellusveneille ja lentokoneille. Viktorin työ kuitenkin varastettiin, kun ensimmäisen toimivan suihkukoneen kehittäjä professori Ernst Heinkel sai Berliinin patenttitoimistosta laittomasti haltuunsa Schaubergerin patenttihakemukset. (Coats 2001, 9–10.)

Toisen maailmansodan aikaan Viktor kutsuttiin kuoleman uhalla Waffen-SS palvelukseen. Schaubergerin tuli kehittää Heinrich Himmlerin alaisuudessa natseille salainen ase. Viktor vaati saada valita projektiinsa haluamansa insinöörit, joiden tuli olla siviilivaatteissa ja asua normaaleissa asumuksissa, sillä Schauberger katsoi pelossa elävien työntekijöiden olevan huonosti tuottavia ja mielikuvituksettomia. Viktor onnistui pyynnössään ja hän sai noin 20–30 insinööriä ja työläistä käyttöönsä. Insinöörit eivät ymmärtäneet mitä olivat rakentamassa, mutta seurasivat ohjeita tarkkaan. Projektin seurauksena kaksi konetta saatiin lopulta rakennettua. Toista näistä kutsuttiin ”repulsaattoriksi” ja toista ”repulsiiniksi”. Molemmat näistä laitteista operoivat tiivistävällä imploosio-periaatteella. Schauberger jatkoi sodan jälkeen imploosion tutkimista. (Coats 2001, 9.)

Viimeisenä lukuna Viktorin elämässä voidaan pitää hänen matkaansa Yhdysvaltoihin, jonne Karl Gerchsheimer ja entinen Donner Steelworksin rikas omistaja Robert Donner kutsuivat hänet kehittämään imploosio-teknologiaansa. Monien vaiheiden jälkeen projekti lopulta kariutui, ja Viktor halusi poikansa Walterin kanssa lähteä takaisin Itävaltaan. Amerikkalaiset eivät olleet tästä mielissään, mutta päästivät heidät lähtemään yhdellä ehdolla. Viktorin täytyi allekirjoittaa sopimuspaperi, joka oli kirjoitettu englanniksi eli kielellä, jota hän ei ymmärtänyt. Viktor lopulta allekirjoitti paperin, joka käytännössä antoi kaikki Viktorin mallit, luonnokset, prototyypit, raportit ja kaiken muuan – nykyisen ja tulevan – intellektuaalisen materiaalin Donner-Gerchsheimer konsortiumin omistukseen. Muutama päivä sen jälkeen kun Viktor palasi Itävaltaan, hän kuoli rikkinäisenä miehenä, joka oli menettänyt kaiken. (Coats 2001, 17–28.)

Lähteet

Coats, Callum
2001 Living Energies – Viktor Schauberger’s brilliant work with natural energy explained. Teos verkossa.


  1. ​*​
    Tämä voidaan ehkä parhaiten kääntää sentripetaaliseksi imuvoimaksi. Huomaa, että tämä ei Schaubergerin yhteydessä tarkoita samaa kuin esimerkiksi wikipedian määritelmä, jossa imploosio on sisäänpäin suuntautuva räjähdys tai kappaleen äkillinen luhistuminen. Artikkelin seuraavassa osassa käsittelen tätä tarkemmin.
  2. ​†​
    Muiden asiantuntijoiden pystyessä kelluttamaan tukkia vaivaisen 50 metrin matkan.
  3. ​‡​
    Tämä on täysin vastaava periaate, mitä toinen 1900-luvun yleisnero, Walter Russell, hahmotteli.
  4. ​§​
    Itävallan patentti no. 145141